Jalostustoimikunnan toimintaperiaate
Vahvistettu yhdistyskokouksessa 18.3.2000. On voimassa 18.3.2000 alkaen.
Korvaa kaikki aiemmat jalostustoimikunnan toimintaa ohjaavat säännöt.
Toimii jalostuksen tavoiteohjelman pohjana.
1. JALOSTUSTOIMIKUNNAN TOIMINTA
1.1. Yleinen periaate
Jalostuksen tavoitteena on saada aikaan työhön ja harrastamiseen soveltuvia australiankarjakoiria, jotka ovat terveitä, hyväluonteisia ja rotumääritelmän mukaisia. Jalostuksessa tärkeimpänä tekijänä tulee pitää rakenteeseen ja luonteeseen liittyviä käyttöominaisuuksia, jotka vastaavat paimennustehtävää, johon rotu on alun perin kehitetty.
Jalostustoimikunnan toiminnassa on katsottava rodun tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä.
Jalostustoimikunta toimii yhteistyössä kasvattajien kanssa ja on myös kasvattajien yhteistyöelin rotujärjestössä.
1.2. Jalostustoimikunnan valinta ja toiminta
Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti jalostustoimikunnan kokoonpanosta ja pentuvälittäjästä päättää hallitus aina vuodeksi kerrallaan. Vuosikokouksessa jäsenistöllä on mahdollisuus esittää hallitukselle ehdotuksensa jalostustoimikunnan kokoonpanoksi. Jalostustoimikuntaan valitaan 3-5 henkilöä, joista yksi toimii jalostustoimikunnan puheenjohtajana.
Jalostustoimikunnan jäsenellä tulee olla
- hyvä teoreettinen australiankarjakoiratuntemus, yksi jäsen saisi mielellään olla ulkomuoto ja/tai koetuomari
- riittävä perinnöllisyystieteen osaaminen
- diplomaattinen asiankäsittelytaito
- ryhmätyökykyä ja avoimuutta
- kyky toimia puolueettomasti
Jalostustoimikunnan puheenjohtaja huolehtii jalostustoimikunnan koolle kutsumisesta ja kokousten pöytäkirjojen laadinnasta. Jokaisesta kokouksesta ja kokouksen päätöksestä on pidettävä pöytäkirjaa.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jalostustoimikunnan jäsenen kesken toimikautta, mikäli tämä ei ole jalostustoimikunnan työskentelyssä voimassa olevaa jalostustoimikunnan toimintaperiaatetta noudattanut tai jos hän on muuten toiminut toimintaperiaatteen vastaisesti tai käyttäytynyt muuten sopimattomasti. Hallitus valitsee tarvittaessa uuden jäsenen erotetun tilalle.
2. JALOSTUSTOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT
2.1. Raportointi ja tiedotusvelvollisuus
Jalostustoimikunta on raportointivelvollinen yhdistyksen hallitukselle, jonka alaisena se työskentelee. Lisäksi toimikunnan tulee tiedottaa kasvattajia, pennunostajia, yhdistyksen jäseniä sekä kattojärjestöjä (rotujärjestö, piiri, kennelliitto) rodun tilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista. Jalostustoimikunnalla on tiedotusvelvollisuus jäsenille ja kattojärjestöille, mikäli todetaan jonkin yksilön tai kokonaisen linjan vaarantavan rodun tulevaisuutta.
2.2. Yhdistyksen tietokannan ja arkiston ylläpito
Seurata rodun kehitystä ja ylläpitää yhdistyksen tiedostoja ja arkistoja jalostukseen liittyvissä asioissa. Seurata syntyneitä jälkeläisiä, kerätä jalostukseen liittyvää tietoa ja huolehtia tietokannan ylläpidosta. Jalostustoimikunta kirjaa mahdollisuuksien mukaan myös tuontikoirien ja ulkomaisten, siitokseen käytettyjen koirien taustatiedot. Jalostustoimikunnan toiminta sekä yhdistyksen tietokanta perustuvat luotettavaan tietoon; kasvattajan tai koiranomistajan itsensä antamiin tietoihin sekä virallisiin ja/tai julkisiin tietoihin (viralliset terveystutkimustulokset, koe-, testi ja kilpailutulokset, näyttelyarvostelut, jalostustarkastuslausunnot, muiden yhdistysten julkaisut jne.)
2.3. Australiankarjakoirien jalostuksen ohjaus
Neuvoa ja opastaa australiankarjakoirien kasvatustyötä tekeviä yhdistyksen jäseniä sekä informoida kasvattajia ja muita jäseniä rodun sen hetkisestä tilanteesta mm. yhdistyksen jäsenlehden välityksellä, raportoiden mm. terveys-, koe- ja näyttelytuloksia.
Kasvattajat pyritään saamaan tekemään rodun jalostustavoitteiden mukaiset ratkaisut neuvonnan ja tiedonvälityksen avulla. Jalostussuosituksia ei tehdä vaan kasvattajalle haetaan tietoa yhdistyksen tietokannasta kasvattajan antamien toiveiden perusteella. Kasvattaja itse tekee lopullisen ratkaisun jalostukseen käyttämistään yksilöistä.
2.4. Pentuvälitys
Pentuvälitykseen otetaan yhdistyksen jäsenten vähimmäisvaatimukset täyttävät pentueet, joista pentuvälittäjä on saanut kasvattajalta tiedon. Pentuvälittäjä antaa myös yhdistykseen kuuluvien kasvattajien yhteystietoja ketään suosimatta tai suosittelematta.
2.5. Jalostuksen tavoiteohjelma
Laatia jalostuksen tavoiteohjelma ja huolehtia sen päivityksestä sekä voimassaolosta kolmen vuoden välein tai tarpeen mukaan.
2.6. PEVISA
Arvioida rodun PEVISA-määräysten sopivuutta sekä tarvittaessa työstää yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus muutoksista. Jalostustoimikunta toimittaa kattojärjestöille tietoja niiden ennalta antamien ohjeiden mukaisesti.
2.7 Jalostustarkastus
Luoda ja ylläpitää jalostustarkastusmenetelmä, jolla rodun ulkomuoto- ja rakennetekijät arvioidaan. Varmistaa jalostustarkastuksen suorittavien henkilöiden kompetenssin riittävyys. Jalostustoimikunta järjestää jalostustarkastustilaisuudet sekä huolehtii jalostustarkastuksilla saadun tiedon arkistoinnista.
2.8. Julkaisut
Osallistua julkaisujen tekoon (vuosikirjat, muut yhdistyksen tai muiden yhdistysten julkaisut, esitteet jne.) toimittamalla tarvittavaa materiaalia ylläpitämästään tietokannasta.
2.9. Koulutustilaisuuksiin osallistuminen
Osallistua mahdollisuuksien mukaan rotujärjestön järjestämiin tilaisuuksiin joko järjestelijänä oman rodun osalta tai osallistujana eri koulutuksissa.
2.10. Toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman laadinta
Toimikauden lopulla laaditaan toimintakertomus sekä seuraavan kauden toimintasuunnitelma. Jalostustoimikunta osallistuu tarvittaessa myös muihin yhdistyksen toimiin hallituksen antamin ohjein, mikäli ne liittyvät jalostukseen tai rodun kehitykseen.
3. AUSTRALIANKARJAKOIRAN JALOSTUS
Jalostukseen käytetyn australiankarjakoiran tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, terve ja hyväkuntoinen, rotumääritelmän mukainen koira.
3.1 Jalostusyksilön tulisi täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset
- suoritetut PEVISA-tutkimukset
- osoitus laukausvarmuudesta (palveluskoira- tai pelastuskoirakoetulos tai luonnetestissä hyväksytty tulos kohdassa laukausvarmuus)
- näyttelyistä laatuarvostelun 1. palkinto (erittäin hyvä EH)
3.2. Jalostukseen ei tulisi käyttää koiraa
- joka on paukkuarka
kuuro tai puolikuuro
- jolla on jokin perinnölliseksi tiedettävä sairaus/vika
synnynnäinen koukkuhäntä
synnynnäinen sydänvika
purentavika
epilepsia
polvilumpion sijoiltaanmeno (patella luksaatio)
lonkkakuvaustulos FCI D tai huonompi
kyynärnivelkuvaustulos 1 tai huonompi
perinnöllinen silmäsairaus
3.3. Keskenään ei tulisi astuttaa
- jälkeläisiä isovanhempiensa, vanhempiensa tai näiden sisarusten kanssa eikä sisaruksia keskenään -> sisäsiitosasteen tulisi olla pienempi kuin 6,25
(sisäsiitosaste sukulaisuussiitoksessa: yksilön siitos isovanhemman kanssa 12,5, isän tai emän sisarusten kanssa 12,5, vanhemman kanssa 25, sisaruksen kanssa 25, puolisisaruksen kanssa 12,5, serkun kanssa 6,25)
- kahta koiraa, joilla on sama rakenteellinen tai muu virhe
Jalostukseen ei tulisi käyttää yksilöä, jolla on jälkeläisiä kannasta 5% tai enemmän.
Lonkkatuloksen FCI C (tai huonomman) saaneelle koiralle tulisi käyttää FCI A tai B -tuloksen saanutta koiraa.
Pentuvälitykseen pääsevät kaikki yhdistysten jäsenten kasvattamat, rekisteröintikelpoiset pentueet
